Jawohl, Lederhose!

Frankfurt. Kymmenessä tunnissa maisema vaihtui palmuista ja +30 asteesta räntäsateeseen ja pikkupakkaseen. Sunnuntaiaamuna kahdeksalta Frankfurt näytti pimeältä, harmaalta ja hiljaiselta. Käveltiin rinkkojen kanssa juna-asemalta hotellille ja matkalla nähtiin kaksi ihmistä: molemmat erittäin krapulaisen näköisenä polttamassa röökiä kadun kulmassa. Onneksi pari leipomoa oli kuitenkin auki ja saatiin aamupalaksi kahvit ja tuoreet sämpylät. Hotellissa meinasi tulla itku, kun kuultiin että siellä oli sauna. Maattiin pari tuntia lauteilla ja vedettiin siihen perään parin tunnin päikkärit.

Luminen Frankfurt. No thanks.

Illalla Frankfurt näytti kuitenkin paremmat puolensa, kun lähdettiin keskustaan syömään ja käytiin samalla joulutorilla. Tori oli ihana! Siellä tuoksui glögi, piparit, paahdetut kastanjat ja suklaa. Oli paljon valoja ja ihmisiä, pikkupakkanen ja joulumieli :)

Jouluomenat ja Kohvis.

Joulutori.

Hyllymetreittäin joulukoristeita.

Hundkarusellen, hundkarusellen...

 Illalla katsottiin vielä hotellissa Pirates of the Caribeania ja Sponge Bobbia, molemmat dubattuna saksaksi. Captain Jack Sparrow ei ollut ihan yhtä vakuuttava auf Deutsch... Aika moni täällä myös puhuu huonoa englantia tai ei puhu lainkaan, mikä ei sinänsä ole ihme, kun uutisissakin vieraskieliset haastattelut dubataan. Saksa on ihmeellinen maa. Sitäkin ihmeellisempi lienee Singapore. 17 tunnin lento edessä.

Tiedoksi pomolle: Poissaolon syynä 100-kiloinen kilpikonna tiellä.

Make on käynyt päivänä muutamana kalalla (lue: joka päivä). Yhdeksi päiväksi se palkkasi paikallisen kalastajakaverin ja nämä viettivät yhdeksän tuntia veneellä. Epäilin kyllä, että oikeasti ne oli ollu jollain rannalla juomassa palmuviiniä, sillä Make käveli koko loppuillan huojuen ja hoippuen. Sillä oli muka "sea legs"...

Lähtisitkö sä tämän kaverin kanssa ulapalle?

Väsynyt kalamies.

Mun kalansaaliit kuului vähän pienempään kokoluokkaan. Make sai muutaman isommankin. Kiinnostuneet voivat ihailla niitä Maken omasta blogista, linkki sinne löytyy tuolta oikeasta reunasta. Siellä on muutama aika kauniskin kala, mun suosikki on 30-kiloinen sailfish.

Kilpikonna ja sen kaveri viettivät siestaa keskellä tietä.

Saavuttiin viikonloppuna La Diguen saarelle. Tämä on vielä pienemp kuin Praslin, saaren pyörailee ympäri päivässä. Autoja täällä ei ole kuin muutama ja kaikki käyttää polkupyöriä. Meidän majapaikka on aivan ihana. Meillä on oma pieni talo ja terassi. Samalla tontilla asuu tämän guesthousen omistajat: kreikkalais-seychelliläinen pariskunta, joiden kanssa on istuttu iltaa ja syöty tämän reissun paras illallinen. Loistavia tyyppejä.

Tämän reissun parasta antia tähän mennessä onkin ehkä olleet ihmiset. Tietysti avojaloin lenkkeily rantahiekalla auringon noustessa, kalojen seassa sukeltelu ja paikallisten ruokien maisteleminenkin on huippua, mutta eniten saa irti ihmisistä. Seychelleillä kaikki on rennon letkeitä ja kadulla käveltäessä joka kulmalta kuuluu "Hey, how yoouuu're doin'?". Muutaman kerran olin varma, että Frendien Joey huuteli meille.

Domain les Roches

Domain les Roches

"Ei tää ole mikään pähkinä! Tää juoksee!!!"

Nailla saarilla tippuu puista tavaraa. Keilapallon kokoisia ja painoisia pahkinoita sataa kuin Suomessa lunta eika ne varottele etukateen. Toistaiseksi on valtytty iskuilta, mutta eilen yksi naista "pahkinoista" lahti juoksuun osuttuaan maahan. Sen jalkeen mun suhtautuminen pahkinaruokiin on ollut vahan varautunutta...

Tama pahkina on naispuolinen Coco de Mer. Miespuolinen on noin metrin pituinen puikula. Yeees, interesting...

Eilen ostettiin snorklausvalineet ja mentiin yhdelle rannalle kokeilemaan. Siella on ennen ollut pieni koralliriutta, mut nyt se on enimmakseen jonkin meriruohon peitossa el ninon ja liikakalastuksen takia. Siella silti uiskenteli viela ihan uskomattoman varisia kaloja ja korallia nakyi sielta ruohon alta.

Hello, handsome...

 Praslinin saarella käytiin Valle de Main kansallispuistossa. Siella on lähinnä vain erilaisia palmuja ja metsä siellä muistuttaakin trooppiikkia ennen kuin eläimet valtasi alueen. Eipä siellä liikoja eläimiä vieläkään ole, lähinnä lintuja, matelijoita, hyönteisiä ja jokin outo, etäisesti siilin näköinen nisäkäs tenrec. Aina kun tuuli pyyhki latvuksissa kuulosti siltä, kuin peltikatolle olis ropissut isoja pisaroita. Metsä puiston ulkopuolella on monimuotoisempaa ja ihan uskomattoman rehevää, vaikka sadekausi on vasta alkamassa.

Valle de Mai

Valle de Mai

Matkalla Valle de Maista osuttiin vesiputoukselle. Näkymät oli aika hulppeat.

Tästä putouksesta paikalliset ottavat juomavetensä.

Gekkonen, Gekkonen, Gekkonen...

Meille selvisi, etta ne liskot on ilmeisesti gekkoja. Niillahan olis voinu ansaita lisaa matkarahaa, kun olis vanginnu kaikki ne, jotka meidan hotellihuoneessa on seikkaillu ja myyny kallillaa hinnalla Suomeen. Eli gekkoja myynnissa, I'll make a very good price for you. Special price today, just for you :)

Eilen vuokrattiin auto ja kierrettiin saari. Tiet on yhta kapeita kuin ojat Suomessa, mutkat on melkein 360 astetta ja liikenne vasemmanpuoleista. Ensimmaisen vartin istuin raikulit housussa pelkaajan paikalla ja puristin kaksin kasin penkkia, mut sit se lahti sujumaan ja tullessa Make ajoi jo rallia. Ma toimin kartanlukijana, mut se tehtava ei hirveesti asettanut haasteita, silla talla saarella on tasan kaksi tieta. Olis ollut vahan noloa, jos olis silti eksytty...

Kaytiin Praslisin kauneimmaksi tituleeratulla rannalla Anse Laziossa. Kaunishan se oli. Vesi paljon kirkkaampaa kuin muualla ja rannalla hiekka oli yhta hienoa kuin vehnajauho. Sukelleltiin kalojen seassa, mut korallia siella ei ollut. Jospa me sitakin viela jostain loydetaan.



Anse Lazio



Anse Lazio

Maken kalansaalis hotellin flatilta

Make ottaa fotoa

Taalla on ollut muutama vahan pilvisempi paiva. Aurinko on paistellut valilla paksummat ja valilla ohuemman pilviverhon takaa. Siina mielessa hyva, ettei ole ihan niin tukalan kuuma, mut alan olla huolissani mun rusketuksesta. On tassa viela pari viikko aikaa, etta eikohan se aurinko jossain vaiheessa viela paista :) Lahden tasta kytikseen rannalle, jos ne pilvet siita vaikka halvenis.

-Pilvikytta-

Liskojen yo

Tassa video ystavastamme liskosta. Ne on ihan symppiksia, mut silti ma tykkaat niista enemman kun ne pysyttelee ulkona. Eilen haadettiin niita melkein kymmenen meidan huoneesta. Ne luikahtaa aina ikkunoista sisalle, kun siivoojatadit tuulettaa. Yksi uskaltautui melkein mun kadelle, mut janisti viime hetkella ja pakeni ulos. Musta on tullut aika harjaantunut liskojen ulosheittaja, mut Make pysyttelee niista edelleen melko kaukana :)

terv. Sohvero the liskojen kesyttaja

Some like it hot

Tanaan on tahan mennessa kuumin paiva. Ei ehdi pyyhkia hikea sita mukaan kuin sita valuu ohimoilta. Me like :)

Meilla on uusi ystava (niiden liskojen ja rapulaisten lisaksi): Johnny Walker the koira. Kun kavellaan biitsilla, niin se loikkaa jostain pusikosta pyorimaan jalkoihin ja seurailee aikansa.

Kun kerta ollaan budjettimatkalaisia, ei olla juurikaan missaan luxusrafloissa syoty. Eilen haettiin kreoli take awayta lahikuppilasta (annos 2euroa) ja jannitettiin koko ilta milloin alkaa raikuli. Mun annoksessa oli kokonainen kala, jota nain kuppilan pitajan kantavan paivalla kuolleena oksan hangassa kylan raittia. Mitenhan kauan liene siina roikkunut... Otettiin varmuuden vuoksi baarissa pastikset ja ne tais meidat pelastaa. Ollaan ihan kondiksessa, toistaiseksi. Muuten paikallinen ruoka on kylla very nice, very nice. Sopivan mausteista ja ihan uusia makuja. Tanaan taidetaan kuitenkin kokata omat nuudelit...

Seychellien Demokraattisen puolueen kokoontumistilat.



Nakyma hotellin terdelta Mahella



Praslin

Make alias Mango kalastaa

Victoriassa torilla. Hyvat oli kookokset.

Kuuluisia viimeisia sanoja: Miks toi hai ui mua kohti?

Praslin Island, Seychellit

Seychelleilla on oltu nyt viitisen paivaa. Ehka. En ole juuri paivia laskenut, ei ole tarvinnut :) Paivan ohjelma koostuu lahinna auringonotosta, kalastuksesta, auringonotosta, paivaunista ja auringonotosta. Eilen seurasin pienen rapulaisen kolonkaivuuta rantahietikolla melkein tunnin, ei ollut mihinkaan muuallekaan kiire. Maisemat on hakellyttavan hienoja: keskella saarta kohoaa viidakon peittamaa vuoristoa ja rannoilla hiekka oikeasti on valkoista ja vesi turkoosia. Lampotila on kolmenkymmenen tuntumassa ja kosteusprosentti korkea, mut se ei tunnu tukalalta kun jatkuvasti tuulee.

Mahe Island

Hotellin seinilla rapistelee pienia, kirkkaanvihreita liskoja, jotka pimean tullen vaihtaa varia. Pitkin aulan lattioita vaappuu pesapallorapylan kokoisia taskurapuja ja puskissa pesii kirkkaanpunaisia pikkulintuja. Make sai kiskottua kuiville reilu puolimetrisen bonefishin ja pienen kynakalan, ma olen saanut lahinna akvaariokalan nakoisia, mutta kauniita pikkukaloja.

Kynis

Nyt nettikahvilassa seitseman paikallista korstoa hengittaa niskaan, joten taytyy tehda niille tilaa. Paivityksia ja kuvia luvassa lisaa myohemmin.

Puss!
S.

Hit the road

Tänään on pakattu ihan hulluna. Tavaraa on survottu rinkkaan apinan raivolla ja silti meinaa painorajat paukkua. Piti myös vielä selvitellä lääkärin kanssa rokoteasioita, hoitaa uusi puhelinliittymä, pestä pyykkiä, tulostaa matkavahvareita, ostaa lääkkeitä... Oh well! Nyt alkaa homma olla hallussa ja loppuillan vois ehkä chillailla ja syödä äitin tekemiä köyhiä ritareita :)

Ei ole maailmanmatkalaisena helppoa. Uskomattoman paljon selville otettavaa ja tekemistä. Pari viikkoa ennen lähtöä päätettiin vielä vaihtaa Bali Malesiaan, koska Balilla on ollut tavallista enemmän vesikauhua eikä meistä kumpikaan ollut halukas kuolemaan kaukana kotoa raivotautisena silmät verestäen ja suupielet vaahdoten. Mut Malesiakin on ihan jees, siellä on kuulemma verovapaita saaria :)

Huomenna Helsinkiin ja perjantaina kohti Seychellejä. Säätietojen mukaan lauantaina pitäis olla aurinkoista ja 30astetta... Sitä odotellessa,

S.