Sijainti: Borneon Malesia, Sabahin alue, Mabul Island
Otettiin ja lahdettiin yhdelle maailman parhaimmista sukelluspaikoista. Pulau Mabul sijaitsee Sabahin itarannikolla yhdessa Pulau Kapalain ja Sipadanin kanssa. Sipadan on rankattu yhdeksi maailman parhaimmista sukelluskohteista ja aikoinaan jopa Jacques Cousteau hehkutti tuota paratiisisaarta. Sukeltajat jonottaa lupia saarelle ja maksaa itsensa kipeiksi venekyydeista riutoille, ja me lahdettiin sinne snorklaamaan. Eipa meilla ole sukeltajan papereita ja snorklaamalla naki niin ihmeellisia asioita, etta ei siina happipulloja edes kaivattu.
 |
| Pulau Sipadan |
 |
| Pojat on kaukana kotoa... |
Sukelleltiin ja snorklattiin keltaisten, vihreiden ja sahkonsinisten pikkukalojen parvien kanssa. Nahtiin meritahtia puoliksi piiloutuneina korallien joukkoon ja isoja lehtikaloja tuijottamassa meita silmasta silmaan kuin miettien, etta "Who the hell is that?!". Melkein kosketettiin 100-kiloista merikilpikonnaa ja joka liiteli (se oikeasti naytti vaivattomalta liitelylta eika uimiselta) keskella syvaa sinista merta ja nousi hengittamaan pinnalle vain sekunniksi. Muutaman metrin paassa ui puolitoistametrinen hai ja parvi barrakudia yllatti pyrahtamalla ohi takavasemmalta. Ihan mieletonta oli myos sukeltaa keskelle puolimetristen jackfishien parvea, johon kuului satoja kaloja. Viimein Malesia naytti myos parhaita puoliaan ja lahtisin takaisin Sipadanille milloin tahansa.
 |
| Mika lie merenneito... |
 |
| Teenage Mutant Ninja Turtles |
 |
| Oikea haikala |
 |
| Jackfishes |
Puheenollen oudoista uimakavereista, tormattiin Maken kanssa Mabulilla kylla reissun tylyimpaan uimariin. Meidan majapaikka Mabulilla oli rakennettu meren paalle paalujen varaan (kuten suurin osa taloista siina maailman kolkassa) ja uimaan paasi kun vaan hyppasi terassilta veteen. Niin me sitten tehtiin ja pulikoitiin siina rantavedessa, kunnes huomattiin, etta jokaisesti huoneesta tulee suihkuvedet suoraan mereen. Alettiin pohtia, mihin vessanpontosta vedetyt luonnontuotteet paatyy ja putkia seurailtuamme tajuttiin, etta tasmalleen samaan paikkaan: mereen. Otettiin akkilahto takaisin laiturille eika mennyt kuin viitisen minuuttia, kun sellainen ranteen vahvuinen kakkapokyla kellui ohitse. Ei uitu siina rannassa enaa...
On se vahan saali nahda, mita niinkin kauniille ja arvokkaalle saarelle kuin Mabul tapahtuu. Senkin rannoilla on hienoja koralliriuttoja, mutta ne on suurimmalta osin aika huonossa kunnossa. Pieni saari on ylikansoitettu ja kun siihen viela lisataan sukellusturistien laumat ja kaikkien niiden ihmisten kakkapokylat kellumassa niilla rannoilla, niin eihan siita kovin hyvaa voi seurata. Viela kun jatehuolto on taysin olematon ja kaikki elintarvikkeet myydaan pienissa kertakayttopakkauksissa, sita voisi vaipua epatoivoon. Mut tilanne on silti kuulemma parempi kuin viela kymmenen vuotta sitten, joten parannusta kai on tapahtumassa. Ja Sipadan on rauhoitettu, joten se toivottavasti selviaa Mabulia paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti